Denim - kirjotuin kirjaimin.

Edellisen postauksen siivittämänä jatketaan vielä hetki kirjonta-aiheella. Ja itseasiassa siinä olikin jo hieman esimakua kirjaimien kirjomisesta eli nimikoinnista.   

Keväällä esittelin Instassa kahta kirjaostosta, Elsie Svennåsin nimikoimiskirja I ja II:sta. Näitä kirjoja olen selaillut aina sopivan tilanteen tultua ja eräänä iltana sitten päätin ryhtyä tuumasta toimeen. Nappasin tilkkulaatikosta pienen palan farkkua, kolusin lankalaatikon läpi ja istahdin sohvan nurkkaan opettelemaan aakkosia. 

Ensimmäinen nimikointikokeilu syntyi vaalealle farkulle, kirjan II-osan vapaan ompelutavan malleilla. Kirjaimet siis jäljennetään kankaalle ja kirjotaan erilaisilla pistoilla kuvion ääriviivoja pitkin. 
Halusin kokeilusta mahdollisimman monipuolisen, joten valikoin erityylisiä kirjain malleja ja testailin minkälaiset langat työhön soveltuvat.  

D Ketjuvirkkauskirjontaa tikkauslangalla (kirjonta tehdään virkkuukoukulla)
E Tikki- ja laakapistoja muliinilangalla
N Yhdistin kirjaimen malliin leikekirjontaa, pykäpistoja helmilangalla
I Ristipistoja parsinlangoilla
M Korko-ompelua (pohjustus etupistoilla, lisäksi laaka- ja varsipistot) nimikointiin tarkoitetulla nimeily/nimikointi/nimikoimislangalla.

Kun sain ensimmäisen farkkutilkun kirjottua, jäin miettimään että kehystäisinkö sen ompeluhuoneen seinälle vai säilönkö ompelulaatikkoon ja yhdistäisin sen myöhemmin johonkin toiseen työhön. Samassa kuitenkin muistin, että olen pitkään kaivannut virkkuukoukuille jonkinlaista säilytyspussukkaa, koukut ovat nimittäin aina hukassa. Tilkku olikin aika passelin kokoinen pussukkaan, tarvitsi vain kulmia vähän pyöristää. Löysin netin syövereistä zippered sketch wallet -ilmaiskaavan, jonka kaavoja sovelsin ja sain lähinnä kaipaamiani ompeluohjeita vetoketjun ja kappaleiden ompelujärjestykseen. 

Ja kun pääsin oikein nimikoinnin makuun, päätin jatkaa kirjonta-urakkaa vielä tummalle farkulle, jossa erivärisillä parsinlangoilla pistellyt kirjaimet näyttävät kyllä erityisen kauniilta. 

Kirjan I-osasta löytyy siis erilaisia kankaan kudokseen perustuvan ompelutavan aakkosia ja malleja. Näistä tavallisin on tietysti ristipistotyöt. 
Farkkukankaasta ei tietenkään voida laskea lankoja, joten tarvitaan avuksi kanavakangasta. Instasta löytyykin yksi työvaihekuva, mutta laitan tähän vielä pienen esimerkin, havainnollistaaksesi lähinnä tuota kanavakankaan ideaa. 

Kanavakangas harsitaan kiinni kankaaseen. Ristipistot pistellään kankaiden läpi seuraten alla näkyvää kirjontamallia ja laskemalla kanavakankaasta "ruutuja"/lankoja. Pistot tehdään kanavakankaan "ruutujen" keskeltä ja pistot tulisi aina tehdä niin, että aloitetaan alapistolla vasemmalta alhaalta oikealle ylös, sen jälkeen yläpisto oikealta alhaalta vasemmalle ylös. Kun ristipistotyö on valmis, kastellaan kanavakankaan pinta ja poistetaan varovasti pinseteillä langat yksitellen. Tämä on muuten jännittävä työvaihe:)

Jotenkin olen ollut siinä käsityksessä, että ristipistot on vähän tylsähköjä ja niistä tulee äkkiseltään mieleen vain ne maisemaseinätaulut, näinhän asia ei kuitenkaan ole. Ristipistoista on oikeasti todella moneksi. Erilaisilla pohjakankailla, langoilla ja vaikka omilla kirjontamalleilla saa juuri niin erikoisia ja omanlaisia kuin vain haluaa. 
Ja mihin nimikointia voisi käyttää? Tässäpä onkin oiva vinkki lasten  päiväkotivaatteiden nimikoimiseen..no joo:D Mutta kyllähän tällä saisi tosi näyttäviä ja kauniita yksityiskohtia vaatteiden ja kodintekstiilien koristeluun ja tuunauksiin tai miten olisi vaikka nimikoitu lahja, esim.kirjoa lahjansaajan puumerkit pellavapyyhkeeseen. 
Arvatkaa muuten mitä unohdin, tietysti nimikoida omat puumerkit pussukkaan:D 

Poronnahkaiset tinalanka- ja helmikirjaillut kalenterinkannet.

Kuten käsitöillä on tapana, valmis tai keskeneräinen työ poikii ainakin 10 uutta ideaa. Tästä syystä ompelupöydälleni on kasaantunut mitä erilaisimpia kokeiluja. En vain yksinkertaisesti pysty vastustamaan houkutuksia ja ideaa on pakko päästä heti työstämään, tai ainakin kasata tarvikkeet yhteen läjään odottamaan toteutusta, koska muutenhan se varmasti unohtuisi mielestä..ja muistikirjasta..
Tämän hetkisillä käsitöillä on yksi yhdistävä tekijä. Ne ovat tavalla tai toisella saaneet vaikutteita perinnekäsitöistä.   

Lemmy -tyynystä se idea sitten lähti näihin poronnahkaisiin tinalanka -ja helmikirjailtuihin kalenterinkansiin. Ja miksi Motörhead ja perinteinen saamelainen kirjontatapa on niin hämmästyttävän toimiva yhdistelmä? No näitähän yhdistää metalli.. 
Olen joskus pohtinut, että montakohan kirjontatapaa maailmasta mahtaa löytyä? Koska on erilaisia kulttuureita, erilaisia materiaaleja ja tavoilla on tapana muokkautua ajan saatossa, on kirjontatapoja varmasti lukematon määrä. Tämä tinalankapunonta/ kirjonta on ikivanha tekniikka ja perinteinen kirjontatapa saamelaiskulttuurissa. Näin ollen, kirjontaan käytetään hyvin perinteisesti poronnahkaa ja verkaa.    

Inspiraatiokirjana toimi tällä kertaa Mona Callenbergin Tinalankapunonta -kirja (malleja ja ohjeita rannekkeiden, korujen ja kirjailtujen nahkatöiden valmistamiseen). Kirja ehti olla minulla lainassa kirjastosta niin monta kertaa, etten voinut enää uusia lainaa. Pienen etsinnän tuloksena onnekseni löysin kirjan nettihuutokaupasta. Tästä kirjasta riittää iloa vielä pitkään, vaikka muistan jo melkein ulkoa, mitä milläkin sivulla on:D Ehkäpä joskus saan siitä jonkin työn toteutettua. 

Koska tinalankakirjonta -kokeilu oli laatuaan ensimmäinen, oli ostoslista pitkä. Kaikkia tarvikkeita ei ihan perus kangaskaupan valikoimista löydy, joten osan materiaaleista tilasin netin kautta. 
Tinalangan, "helmilangan"(helmikudontakehykseen tarkoitettu lanka) sekä poronnahan ostin slojd-detaljer nimisestä verkkokaupasta, jossa on kyllä tarjolla askartelu -ja käsityötarvikkeita joka lähtöön:) 
Nahkaneulat, tukikankaat, läpinäkyvä nailonlanka, siemenhelmet sekä nahalle soveltuva liima löytyivät kangas-ja askartelukaupoista. Kalenterinkansille tuli kyllä hintaa, mutta eihän näin spesiaaleja juttuja ihan joka päivä tehdä.

Työvaiheita oli monta. Ensin leikkelin pataässä kuvion poronnahasta, nukkapuoli päällepäin, jotta kuvio erottuu itse päällisien sileästä pinnasta. Sitten leikkelin osat vaaleasta nahasta sekä kirjaimien aukot kirurginterällä ja erityisesti kirjontaan tarkoitetuilla teräväkärkisillä saksilla. Sitten liimailua, kuvion piirtämistä tukikankaaseen ja tukikankaan kiinnitys kalenterin päällisosaan nurjalle puolelle kaksipuoleisen liimaharson avulla ja sitten kirjomaan. Työn päällipuolella tinalankaa muotoillaan sitä mukaa kun neulalla pistellään nurjalta puolelta kuvion ääriviivoja pitkin. Tinalankakirjonta on oikeastaan aika helppoa, mutta hidasta. 

Eräs asia näissä kalenterinkansissa häiritsee. Alunperin suunnitelmissa oli ommella kaikki saumat perinteikkäästi käsin, ja niin että ompeleet jäisivät näkyville, kauniiksi yksityiskohdiksi. Olin ostanut epäaitoa jännelankaa ja harjoitellut kahdella neulalla satulasepänpistoja, mutta jouduin tekemään kompromissin. Päällisiin oli pakko lisätä vuori, koska kaikki langanpätkät ja tukikankaat näkyivät nurjalla. Ilman vuorta päällisien ompelu olisi ollut helposti toteutettavissa käsin, koska reunat olisi voinut jättää raakareunaisiksi, mutta vuorien ompelusta johtuen saumanvarat tekivät päällisistä niin naftit, etten voinut harkita edes päällitikkauksia käsin. Ehkä minä kestän tämän:D

Sattuipa vielä niin sopivasti, että tällä työllä pääsen osallistumaan Hommahuoneen lokakuun värihaasteeseen<3 

Nyt säntään takkiompeluiden pariin! Jospa viimein saisin kummipoikani synttärilahjan valmiiksi..:D Mukavaa lokakuuta! 

Virkatut kesäkengät - Venezia slippers.

Virkkaaminen on ihanaa! Jo ihan siitäkin syystä, että se sopii mitä  parhaiten matkakäsityöksi. Nämä virkatut kengät syntyivät syksyisellä mökkireissulla ja näistä minä tykkään! Tuli oikean kokoiset, ovat mukavat jalassa ja kauniitkin vielä:) 

Inspiksen näihin kenkiin sain paikallisesta Taito Shopin myymälästä. Eräällä langanostoreissulla huomasin sattumalta hyllyllä tee-se-itse kenkätarvikepaketteja, joita ihastuksissani pyörittelin käsissäni. Sillä kertaa pystyin vielä hillitsemään itseni ja mukaan lähti vain tarvitsemani langat. Mutta ajatus virkatuista kengistä jäi kuitenkin kytemään niin palavasti mieleen, että liikkeeseen oli mitä pikimmiten palattava uudelleen. Uusintakierroksella mukaan lähti Prymin kengänpohjat, samoja, mitä tarvikepaketti sisälsi. Ostosreissujen välissä olin nimittäin ehtinyt googlettaamaan melkein kaikki mahdolliset virkatut tossukaavat ja päätynyt sitä kautta Etsyyn ostoksille..Kurkatkaapa näitä Sophie and me tossumalleja! Ja löytyyhän sieltä kaikkea muutakin ihanaa virkattavaa. Voitte varmasti arvata, mikä valinnan vaikeus vaivasi. 

Parhaillaan virkkailen lämpimiä kotitossuja itselleni. Lanka vain loppui ikävästi kesken, joten joudun nyt odottelemaan seuraavaa käyntiä Kuopion Nappi ja Nauhassa:) Ja peukut pystyyn, että lankaa vielä löytyy valikoimista:)

Prymin pohjien mukana tulee kaavat kankaisiin espadrillos kenkiin. Erittäin houkutteleva vaihtoehto sekin.

Lanka: Catalina puuvillalanka, 1 extra fine. Kaksinkertaisena. 
Virkkuukoukku 4,0 (reunus 3,5) 
Tossumalli: Venezia Slippers/Sophie And Me. Etsy.
Virkkasin ensin ohjeen mukaan simpukkareunuksen(onkohan se oikea virkkaustermi), mutta päädyin sen kuitenkin purkamaan, koska reunasta tuli liian löysä. Kengät eivät oikein pysyneet kävellessä jalassa. Tossujen reuna oli muutenkin epätasainen, joten virkkasin reunaan ensin rivin ketjusilmukoita ja sitten kaksi kerrosta kiinteillä silmukoilla. Tällä tapaa sain napakamman reunan ja tasainen reuna miellyttää muutenkin enemmän silmää. Lopuksi ompelin tossut kiinni pohjiin pykäpistoin.

Pohjalliset askartelin Vlieseline Decovil I -tukikankaasta. Uusi tuttavuus tämä materiaali. Tässä paksussa tukikankaassa on toisella puolella liimapinta, johon silitin kiinni pellavakankaan. Reunustin pohjalliset koneen koristetikkauksella ja pääsin vielä testaamaan koneen ommelvalikomasta löytyviä kirjaimia nimikointiin:) 

Näihin kuviin ja tunnelmiin on hyvä päättää kesäisten käsitöiden esittely ja jatkaa syksyisten ompeluiden parissa! Mukavaa alkanutta viikkoa sinne ruudun toiselle puolelle!<3  

Rakkaudella tehty, ylpeydellä pidetty.

Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Vanha sananlasku pitää tässäkin tilanteessa täysin paikkansa. Entäpä, kun laitan monta kuvaa, silloin sanoja tarvitaan vielä vähemmän. 

"Futon" paita:
Muokattu Burda 4/2016, #114 kaavan pohjalta. 
Kangas: Pellavaa, Eurokankaasta.
EMO-tuotannon kangasvärillä värjätty puuvillabatisti vuorikankaana trapunto-osuudella.

Hame:
Kaava: Burda 3/2015, pienin muokkauksin.
Kangas: Pellavaa, Hanhelista.
Vuori: Ohutta puuvillabatistia, Tohman Tikistä.

Violetti virkattu nappi:
Pellavalanka, (myös käpypitsi koruissa), Helmikaupasta
Virkkukoukku 1,0.
Muovirengas, Karnaluksista 
Puunappiaihio, Askartelukulmasta
Vuorikangas pellavaa.
Takakappaleen hihnassa ommeltu neppari.

Valkoinen virkattu nappi:
Puuvillalanka, Kordonet 80.
Virkkuukoukku 0,75.
Puunappiaihio 
Vuorikangas pellavaa.
Napinläpisilmu pellavalangasta.

Ohjeet nappeihin, 50 Heirloom Buttons To Make -kirjasta.

Viimeistelty lopputulos
Paidan hihat ja helma sekä hameen helma huoliteltu vinokaitalepäärmein. Saumanvaroihin käytin litteää vinokaitalehuolittelu -tapaa. Vinokaitaleet leikkasin pellava- ja batistikankaista.

Paidan yksityiskohtaan yhdistin kahta tekniikkaa, trapuntokirjontaa eli kohokirjontaa sekä nyörikirjontaa eli italialaista vanukirjontaa. Päätin koostaa tähän pienen kuvakollaasin työvaiheista. 
Vink, vink. Helmoja ja hepeneitä -blogista löytyy tarkemmat esittelyt ja ohjeistukset kyseisistä tekniikoista, käykääpä ihmeessä inspiroutumassa blogissa<3 Kauniit jouluiset vanutikatut tyynynpäälliset klik, nyörikirjonnalla koristeltu hurmaava mekko klik, sekä erillinen ohje nyörikirjontaan klik.   

Työvaiheet:
1.Piirsin kuvion vuorikankaalle lyijykynällä ikkunaa vasten. Harsin vuorikankaan paidan nurjalle ja ompelin koneella kuvioiden ääriviivoja pitkin suoralla ompeleella.
2.Täytin kuvion reunassa nyörikirjonnalle tarkoitetun kujan paksuhkolla löyhäkierteisellä villalangalla.
3.Seuraavaksi täytin trapuntokirjonnalle tarkoitetut alueet vanulla. Kankaiden väliin sujahti vanhan futon patjan täytettä, eli 100%puuvillaa.
4.Leikkasin vuorikankaasta ylimääräisen pois, päättelin langanpäät ja suljin täyttöaukot. (vuorikankaan reunat voisin vielä huolitella käsin)
5. Sitten vain ihastellaan lopputulosta!

Kuvion malli, 501 quilting motifs -kirjasta.

Tällä kertaa jätin höpöttelyt vähemmälle. Uskoisin, että näistä kuvista välittyy se kaikkein tärkein<3     

HannaMi heitti blogissaan minua haasteella. Kiitokset Hanna, haaste otettu vastaan<3 
Jos nyt joillain sanoilla asua voisi kuvailla, niin haasteen sanoma "Rakkaudella tehty, ylpeydellä pidetty" sen tekee. 
Tämä on yksi niistä haave-ompeluista, joita olen muistikirjaani raapustellut. Asusta tuli juuri sitä, mitä halusin. Omannäköinen ja itselleni aivan erityinen. Tätä on tehty kiireettömästi, ajatuksen kanssa ja rakkaudella käsillä tekemiseen. Voin rehellisesti sanoa, että tästä asusta olen ylpeä. Olen tehnyt sen itse. Ja kannan sen myös ylpeydellä. 

Haaste on lähtöisin The Diy Stories -blogista. Haasteeseen voit osallistua kuvaamalla yhden tai useamman työn (myös muu kuin ompelu) jonka olet itsellesi tehnyt ja jota ylpeydellä kannat. Käytä vanhaa tai uutta kuvaa ja tägää se somessa #ylpeydelläpidetty. Osallistu kertomalla omat suosikkisi ja haasta halutessasi toinen diy-taitoinen. Haaste on avoin kaikille.   

Palaan ensi viikolla jälleen postauksen merkeissä. Luvassa on jotain melkein yhtä ihanaa. Kengät, jotka sopisi vaikka tähän asuun:)

Käpypitsi (frivolité) korut +kirjavinkki.

Syksy se jo porskuttaa pitkällä. Eiköhän nyt ole korkea aika istahtaa blogin äärelle päivittämään käsityökuulumisia sekä koostaa kesän aikana valmistuneita käsitöitä. 
Mitä käsityöharrastukselleni kuuluu? Oikeastaan parempaa kuin koskaan:) Kesällä ehdin mm.virkkaamaan, ompelemaan, värjäämään kankaita, kokeilemaan muutamia erikoistekniikoita, kuten käpyilyä, trapuntoa ja nyörikirjontaa. Ostin kesällä peruskaavapaketin omilla mitoilla ja kokeilin kaavojen piirtämistä itse. Samaan aikaan pohdin täydellisesti istuvan vaatteen salaisuutta. Viime aikoina olen lukenut paljon käsityökirjoja. Ne ovat olennainen osa harrastustani ja toimivat suurena inspiraation lähteenä käsitöissäni. Samaa kirjaa voi selata ja lukea kerta toisensa jälkeen ja aina niistä voi löytyä jotain uutta. Kirjassa esitetyn tekniikan voi nähdä aivan uudella tavalla, vaikka erilaiseen materiaaliin toteutettuna. Kirjahyllyni valikoima on viime kevään ja kesän aikana täydentynyt niin uusilla kuin vanhoillakin käsityökirjoilla. Tarkalleen ottaen 27:llä kirjalla:D Joukossa muutama erikoisempi helmi, joista kokeiluun asti ovat viimeisimpinä päässeet Karjalan kirjonta sekä nimikointi. Näistä myöhemmin sitten lisää.

Pienimuotoinen Hardanger kirjontakokeilu. 

Kankaanvärjäystä EMO-tuotannon tekstiilivärillä sekä luonnonvärillä, mustalla teellä.
Kaavaprojekti, joka edistyy pikku hiljaa muiden ompeluiden ohella. 

Valmistuneita käsitöitä ei itse asiassa ole kuitenkaan kovin monta. Pari pienempää työtä sekä yksi isompi asukokonaisuus. Pellavainen unelma-asu, jonka toteuttamisesta haaveilin jo toissa kesänä. Yksityiskohtiin ideat ovat syntyneet pikku hiljaa työn edetessä ja pitkän harkinnan tuloksena. Eikä sillä määrällä oikeastaan ole merkitystä. Jokainen pisto ja langanpujoitus on kuitenkin ollut jotain niin terapeuttista ja rentouttavaa, etten osaa tunnetta sanoin kuvailla. Se on juuri sitä terapiaa, mitä kaipaan kiireisen arjen vastapainoksi.

Lähdetäänpä ensiksi näistä pellava-asulle käpyilemistäni koruista.  

  Käpypitsiin tarvitaan vain lankaa, käpysukkula ja mahdollisesti virkkuukoukku, ellei käpysukkulassa itsessään ole koukkua. Ei siis mitään suuria tarvike hankintoja. Pienestä sorminäppäryydestä ja pitkäjänteisyydestä ei myöskään ole haittaa. Lainasin paikkakunnan kirjastosta Janette Bakerin Käpypitsi -kirjan, jonka avulla itse opettelin käpyilemään. Voin kyllä lämpimästi suositella kirjaa.  
Kirja on suunnattu erityisesti vasta-alkajille ja on jaoteltu oppijaksoihin, joissa vaiheittain opellaan käpyilyn perusteet. Eli lähdetään käpypitsin perustana olevista kaksoissolmuista, edeten renkaiden, kaarien ja silmujen/nirkkojen muodostamiseen sekä niiden yhdistämiseen. Kirjasta löytyy monia hyviä vinkkejä, kuinka esim. juuri tällaisissa perustekniikalla toteutetuissa töissä pystyy välttymään turhilta langanpäiden solmimisilta ja päättelyiltä.        
Aluksi oli vaikea hahmottaa pelkästään kirjan kuvista, millaisilla käden liikkeillä kaksoissolmut muodostetaan, mutta onhan olemassa YouTube. Hakusanaksi vaikka shuttle tai frivolite tatting, niin tekniikkaan jujun kyllä hoksaa.

 Käpypitsiin suositellaan tiukkakierteistä sileää lankaa, esim. virkkaus- tai helmilankaa. Lähdin kuitenkin kokeilemaan pellavalangalla, joka karheutensa ja pienien epätasaisuuksien vuoksi ei tietenkään ollut sitä parasta mahdollista. Kaksoissolmujen muodostaminen oli varsin työlästä, koska lanka ei liukunut oikeastaan yhtään. 
Korvakoruissa riitti haastetta kerrakseen. Kun ensimmäinen korvakoru oli valmis kahden vai peräti kolmen illan käpyilyn tuloksena, oli tietysti yritettävä saada toinen samanlainen (käpypitsin purkaminen on muuten hidasta..) Renkaat ja kaaret vinksottaa vähän miten sattuu, mutta sallittakoon nyt tämä pieni epäsymmetrisyys ja rosoisuus:)      

Ruhtinatar- korvakorujen ohje löytyy Lankatekniikoiden käsikirjasta, ohjeen laatija Saila Pasanen.  
Remembrance- sormuksen mallin ja ohjeen on laatinut todellinen käpypitsitaituri, Marilee Rockley. Ilmainen pdf-ohje videotutoriaaleinen löytyy hänen Yarnplayer blogistaan.    

Käpyily on vähintään yhtä koukuttavaa kuin virkkaaminen. Vauhtiin kun pääsee, niin millään ei malttaisi keskeyttää. Uusia ideoita sinkoilee pään sisällä, että mitä lankaa ja mallia voisin seuraavaksi kokeilla:) Mutta jätetäänpä ideat nyt hautumaan. Laitan uutta postia tulemaan loppuviikosta, sitten onkin asun vuoro. Yksityiskohdista voin sen verran mainita, että luvassa mainitsemaani trapuntoa ja nyörikirjontaa, sekä pari ihastuttavaa erikoisnappia. Näytän myös kuinka loistavaa materiaalia vanha futon patja sisältää:D
  

Ommellen iloa!

Olin todella otettu, kun Villa ja Villa blogin Minna ja Jaana kyselivät halukkuuttani ja mahdollisuuksiani osallistua heidän järjestämään Ommellen iloa -hyväntekeväisyyshaasteeseen. Halusin tottakai mukaan näin upeaan ja tärkeää juttuun! Kiitos ja kumarrus Villa ja Villalle, olette nähneet paljon vaivaa haasteen järjestelyissä!

Kun kohdeperheiden haku- ja valintaprosessit oli suoritettu ja jokaiselle harrasteompelijalle löytyi oma kohdeperhe, päästiin itse asiaan, tuottamaan ommellen iloa, ilolla ommellen! Kohdeperheeni vaatetoiveita pääsin jakamaan ja toteuttamaan yhdessä taitavan ja tehokkaan HommaHuoneen Sanne-Maijan kanssa.

Lähdetäänpä tytön asusta. Toiveena oli pinkki hihaton toppi sydän yksityiskohdalla, eikä pieni kimallus ollut myöskään pahitteeksi.  

Maxi dots, Ottobre 3/2014.
Hyvin simppeli toppi. Pään- ja kädentiet resorikanttauksin sekä pääntien rypytykset Framilon joustonauhan avulla. Sydänyksityiskohtaan olisi ollut lukematon määrä toteutustapoja. Olen kuitenkin pitkään halunnut kokeilla kankaanpainantaa, joten nyt siihen syntyi oiva tilaisuus. Ostin paikallisesta askartelutarvikeliikkeestä hopean väristä Emo-tuotannon painovalmista peittävää kankaanpainoväriä, jota töpöttelin kankaalle superloninpalalla. Sabluunan askartelin tulostinpaperikääreestä, kiitos vinkistä Villa Kianalle:) Se todellakin toimii!:) 

Jotten olisi päässyt haasteessa aivan liian helpolla, annoin lapsille mahdollisuudet esittää myös toiset vaatetoiveensa. Tytön toiveena oli trikoinen kesämekko, johon hän sai valita mieleisen kankaan kangaskaapistani. Timanttitrikoo oli ehtinytkin tovin marinoitua kaapissani.
Noh, kolmas kerta toden sanoo. Surautin topille seuraksi vielä viskoosijerseyhousut, ihan vain ompelun ilosta:) 

Viskoosijerseyhousut:
Sloppy Fit, Ottobre 3/2015.
Mukavat kesäpöksyt kauniilla laskoksilla ja sivutaskuilla varustettuna. Takakappaleen vyötärökaitaleen kaksi kuminauhakujaa takaavat mukavan istuvuuden. 

Timanttinen trikoomekko:
Solis dress, Sofilantjes Patterns. 
Tähän väliin en voi olla mainitsematta Vaahtokarkkimonsteri blogia. Hän on oikea Sofilantjes kaavojen lähettiläs:) Käykääpä ihastelemassa ja inspiroitumassa Kirsin tyttärelleen ompelemista Solis mekoista!
Mekko on malliltaan erittäin ihonmyötäinen, joten jännitti osaanko valita tytölle oikean koon. Onneksi oma tyttäreni oli muutamilta mitoiltaan hyvin samankokoinen ja näin pystyin tekemään kokovertailua. Mekko osoittautuikin juuri sopivan kokoiseksi! Kellohelmaiseen versioon kangas ei riittänyt, mutta laskostettuun se riitti mainiosti. Yhdistin raitatrikoota olkaimiin ja yläosan vuoritin ohuen ohuella viskoositrikoolla. Tarkoituksenani oli kantata helma mustalla joustokanttinauhalla, mutta lapset olivat napanneet nauhan leikkeihinsä ja vetäneet sillä potkuautoa..pahaa jälkeä saivat aikaan:D

Siirrytäänpä sitten pojan asuun.

Raglanhihainen t-paita:
T-shirt for boys, Burda 3/2013.
Pojan toiveena oli erään lastenvaatemerkin viime mallistosta bongattu graafinen, vinoleikkauksinen paita. Teistä osa varmasti tunnistaa mistä vaatemerkistä on kyse..
Muokkasin kaavaan vinoleikkaukset sekä lyhensin hihat. Väritoiveiden mukaisia kankaita ei itseltäni löytynyt, joten yhteys haasteessa mukana olleeseen Koot.fi kangaspuotiin ja heiltä sain lahjoituksena harmaata ja mintun vihreää trikoota. Suuret kiitokset kangaslahjoituksesta!

Lahjoituskankaista sain ommeltua vielä toisenkin paidan.
Tämä hirsimökkitekniikalla toteutettu paita on muokattu kahdesta kaavasta. Paidan pohjana ottobre 1/2014 Railway Stripes, josta myöskin lyhensin hihat. Hirsimökkitekniikalla toteutettu kolmio on yhdistetty Ottobre 1/2015 Triangle paitakaavasta.

Svetarihousut:
Last Minute, Ottobre 1/2015.
Poika esitti toisena toiveenaan collarihousuja. Kankaaksi hän valitsi kangaskaappini valikoimasta tumman harmaan joustocollegen. 
Yksivärisiä housuja ryhdittää erikoiset leikkaukset tikkauksineen sekä mallista löytyy muodikkaasti pudotettu haara. Peitetikkikonekin pääsi pitkästä aikaa tositoimiin!

Näin lopuksi voisin todeta, että haasteen tarkoitus, tuottaa iloa ommellen toteutui yli odotusten. Häkellyin täysin perheeltä saadusta ihanasta palautteesta. Vaatteet olivat mieluisia ja juuri sopivan kokoisia!  
Olihan tämä kokemuksena aivan mahtava ja antoisa. Haastetta toteutettiin yhteishengessä, tsemppasimme toinen toisiamme, sekä jaoimme ilon ja onnistumisen hetkiä. Ihana oli myös rupatella päivän kuulumisia ompeluiden lomassa! Kiitokset myös siis Sanne-Maijalle, Hannalle ja Kristalle!

Käykääpä kurkkimassa haasteeseen osallistuneiden blogeista ja Instagram -tileistä, millaisia upeita vaatepaketteja osalle kohdeperheistä on ehtinyt jo lähteä.
Cutie, Eilen tein, Fagerwear, HAH, HannaMi, Helmoja ja hepeneitä, Hippu, HommaHuone, Kaiken takana on äiti, Kototeko, Kärpäsiä keitossa by Mersia, Kätilön käsistä, Liljatar, Lydia, Mehelmie, Miiinullekko, Mumintalo, m3niemi, Osifa, Punatukka ja kaksi karhua, saaraoikarinen, Unelmallinen, Vaahtokarkkimonsteri, Villa Kiana sekä Villa ja Villa.

Haasteessa mukana olevat kangaskaupat:
Ikasyr, Koot.fi, Käpynen, Nappinja, PaaPii Design sekä Tyyne-Esteri.

Villa ja Villa -blogiin tulee myöhemmin vielä koostepostaus kaikista haasteeseen osallistuneiden tuotoksista. Jättipostausta siis luvassa:)!